Mediapoimintoja 19.8. eli hallituksen viimeisimmät töpeksinnät

 

Eurokriisi ja sen lääkkeet vs. vanhuslaki

En tiedä olenko kunnallispolitiikasta kiinnostuttuani vetänyt silmille tummanvihreät lasit, mutta kovin kirkkaalta ei näytä hallituksen toiminta. Eurokriisi ja kuntien lahtaaminen ovat minun silmissäni pääansiot, ja niillä ei mielestäni paljon voi kehuskella. Guzenina-Richardsonin vanhuslakikohu onkin siis koko hallitukselle hyvä paikka vetää kansalaisten huomiota muualle. Samalla demarit ja kokoomus profiloituvat kuntavaaleja varten kannattajakunnilleen.

Saman on pannut merkille perussuomalaisten äänitorvi ja eduskuntaryhmän johtaja Pirkko Ruohonen-Lerner, joka toteaa hallituksen kinastelevan vanhuslain hoitajamitoituksista kääntääkseen huomion pois EU:n ongelmista. Hesarissa (HS digilehti 19.8.2012) kerrotaan Ruohonen-Lernerin asettaneen vastakkain vanhuslain hinnan ja EU:n kriisirahastoon maksetut 1,44 miljardia: “Hä­nen mu­kaan­sa suun­ni­tel­lun 0,7 hoi­ta­jan mi­ni­mi­mää­rän palk­kaa­mi­nen mak­sai­si vain kym­me­nes­osan Suo­men EU:n krii­si­ra­has­toon mak­sa­mas­ta 1,44 mil­jar­din eu­ron sum­mas­ta.”

Vaikka euro-ongelmia ei voi hoitamatta jättää, on rinnastus silti hyvä tehdä, jotta säilytämme perspektiivin ongelmien suuruuteen. Taloussanomien analyytikko Jan Hurri suomii myös hallituksen, erityisesti Kataisen, lääkkeitä euroopan rahakriisiin. Katainenhan on ehdotellut vakuudellisia velkoja Etelä-Euroopan kriisimaille. Hurri toteaa, että todellisuudessa Suomen 90-luvun laman ratkaisussa vakuudelliset velat olivat tippa meressä ja todellinen muutos Suomen velka- ja velan korko -ongelmissa tapahtui vasta, kuin markka päästettiin kellumaan ja sen arvo tippui oikealle tasolle. Vastaava toimenpide tarkoittaisi käytännössä kriisimaiden eroa eurosta ja siirtymistä omaan valuuttaan. (Taloussanomat 19.8.2012)

Kuntauudistuksista

Hallituksen kuntauudistusta mm. mekaanisten väestöpohjakriteerien osalta kritisoi Helsingin Sanomien yleisönosastossa 19.8.2012 Satakunnan maakuntajohtaja Pertti Rajala ja Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen. Kirjoittajat toteavat, että Suomi tarvitsee vahvojen peruskuntien lisäksi selkeämmän ja yksinkertaisemman maakunta-tason hallinnon, joka vastaisi “alue­ke­hi­tyk­ses­tä ja alue­suun­nit­te­lus­ta se­kä yh­tä kun­taa suu­rem­mis­ta, laa­jaa väes­tö­poh­jaa vaa­ti­vis­ta pal­ve­luis­ta, Suo­men eri aluei­den edun­val­von­nas­ta ja kan­sain­vä­li­sis­tä suh­teis­ta.” Kirjoittajat toteavat, että etenevän EU:n integraation myötä tarvitaan vahvaa paikallisdemokratiaa. “Elyi­hin, avei­hin, liit­toi­hin ja lu­kui­siin kun­ta­yh­ty­miin pe­rus­tu­van alue­ta­son sel­kiyt­tä­mi­nen ja yk­sin­ker­tais­ta­mi­nen oli­si­vat se­kä kan­sa­lais­ten et­tä elin­kei­no­elä­män kan­nal­ta hy­vä rat­kai­su.”

Samaiselta palstalta löytyy myös täysin vastakkainen mielipide, joka näkee ilmeisesti kunnallisen itsemääräämisoikeuden ja lähidemokratian täysin turhana. Kirjoittajan mukaan kunnissa ei kanneta vastuuta asioista. Säästöjen nimissä kaikki päätökset tulisi siirtää Eduskunnalle toteaa Janne Päiviälä:

“Ny­kyi­ses­sä jär­jes­tel­mäs­sä on va­lu­vi­ka. Pää­tös­val­ta tär­keim­mis­tä jul­ki­sis­ta pal­ve­luis­ta ja vas­tuu nii­den jär­jes­tä­mi­ses­tä tu­li­si ol­la yk­si­se­lit­tei­ses­ti edus­kun­nal­la. Ny­kyi­sen kal­tai­nen pääl­lek­käi­nen kun­ta­de­mo­kra­tia tuot­taa te­hot­to­muut­ta ja häi­vyt­tää vas­tuun­kan­non asioi­den hoi­dos­ta.Tär­keim­pien jul­kis­ten pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mis­vas­tuun siir­tä­mi­nen suo­raan edus­kun­nan alai­sil­le toi­mi­joil­le oli­si var­sin luon­nol­lis­ta, kos­ka jo nyt mo­nil­la kun­nil­la on vain näen­näi­nen mah­dol­li­suus päät­tää tar­joa­mien­sa pal­ve­lui­den si­säl­lös­tä tai edes nii­den tuot­ta­jas­ta.”

Maalla on silti mukavaa

Ilahduttavasti Hesarissa on esillä myös maaseudun mukavat puolet. Sampsa Oinaala kirjoittaa maalla asumisen hyvistä puolista. “Täl­lais­ta tä­mä tääl­lä­päin on. Kun me­nen avaa­maan uut­ta pank­ki­ti­liä, vir­kai­li­ja ei mer­kit­se pa­pe­riin, tar­kis­ti­ko hän hen­ki­löl­li­syy­te­ni ajo­kor­tis­ta vai pas­sis­ta. Sen si­jaan hän ras­tit­taa koh­dan, jos­sa lu­kee “­tun­net­tu”.
Täl­lai­nen pie­ni maail­ma tun­tuu tur­val­li­sel­ta. Naa­pu­rit kat­so­vat jo­ka il­ta, syt­ty­vät­kö va­lot van­hus­ten ik­ku­noi­hin. Ky­län­rai­til­la kä­det hei­lah­ta­vat koh­dat­taes­sa. [...] Täl­lai­seen paik­kaan juur­tu­neen pi­tää Hel­sin­gis­sä käy­des­sä skar­pa­ta, et­tei ryh­dy pu­hu­maan vie­rail­le. Kun ker­ran pää­kau­pun­gis­sa käy­des­sä­ni hei­lau­tin pyö­rän se­läs­tä kät­tä tie­tä an­ta­neel­le po­lii­siau­tol­le, läh­ti par­tio seu­raa­maan mi­nua. Olin­ko to­del­la niin epäi­lyt­tä­vä? (HS Digilehti 19.8.2012)

Oppisopimuksella halpatyötä yrityksille

Päivän Savon Sanomissa pääministeri Jyrki Katainen kirjoittaa työpaikkojen luomisesta suomalaisille. Tavoitteena on edistää oppisopimuksella kouluttautuvien nuorten määrää. Pari päivää aiemmin (SS 16.8.2012) Raimo Kovanen, Savon oppisopimuskeskuksen johtaja osoittaa kuitenkin ristiriidan Kataisen puheissa: “Voidaankin syystä kysyä, kuinka opetus- ja kulttuuriministeriön esittämät säästötavoitteet oppisopimuskoulutusta kohtaa vuodelle 2013 tukevat hallitusohjelman tavoitteita, sillä se esittää tälle vuodelle myönnettyjen oppisopimuskiintiöiden vähentämistä 28 805 paikasta 21 008:aan ensi vuoden alusta.”

Miten siis on Katainen, haluatko nostaa vai laskea oppisopimuskoulutettavien määriä? Oikein kärjekäs poleemikko voisi jopa syyttää Kataista tyypillisestä oikeistolaisesta yritysten edun ajamisesta. Lisätään ilmaista tai ainakin yhteiskunnan maksamaa työvoimaa yrityksiin. Katainen nimittäin ehdottaa kirjoituksessaan, että nykyisen palkan sijasta oppisopimustyöläisen tulisi saada harjoittelukorvausta, joka olisi kuitenkin tavallista opintotukea korkeampi. Maksaisiko sen siis valtio?

Kataisen ehdotus asettuu oikeaan valoon, kun katsomme vielä Helsingin Sanomien juttua siitä, miten harjoittelijat ovat tulleet työmarkkinoille. Artikkelissa “Paikan saa harjoittelija” (HS 19.8.2012) lasketaan, että varovasti arvioiden n. 115 000 suomalaista on ollut 2011 jonkinasteisessa työharjoittelussa. Monilla aloilla on normaalia, että opiskelijat tekevät työtä ilmaiseksi saadakseen työkokemusta. Tämä vie työpaikkoja “oikeilta” työntekijöiltä. Sen lisäksi työttömiä pompotetaan hyödyttömien kurssien lisäksi pakollisissa työharjoitteluissa joko hanttihommissa tai kahvinkeittäjinä. Kuitenkin vain aniharva työllistyy harjoittelun kautta (vuonna 2009 vain 12% artikkeli kertoo). Artikkelissa todetaan myös, että “Il­mais­ten har­joit­te­li­joi­den käyt­tö on var­sin­kin kan­sain­vä­li­sen fi­nans­si­krii­sin jäl­keen rä­jäh­tä­nyt kä­siin kau­pan alal­la. [...]
Suu­rin osa har­joit­te­li­jois­ta saa jon­kin­lais­ta jul­kis­ta tu­kea. Ky­sees­sä on siis iso tu­lon­siir­to yh­teis­kun­nal­ta yk­sit­täi­sel­le yri­tyk­sel­le. Mo­nis­sa yri­tyk­sis­sä har­joit­te­li­joi­ta kier­rä­te­tään. Har­joit­te­li­joi­den mää­rä py­syy sa­ma­na ym­pä­ri vuo­den, vain naa­mat vaih­tu­vat.”

Tarvitsemmeko todella lisää valtion tukemaa ilmaista työvoimaa yrityksiin, Jyrki Katainen?

Entäs keskusta sitten?

No, kovin valoisalta ei näytä omassa puolueessani Keskustassakaan. Hallituksen töpeksintä ja kuntauudistus ei ole selvästi suututtanut kaikkia yhtä paljon kuin minua. Tuore puheenjohtaja Juha Sipilä ei ole ainakaan omassa tutkassani paljoa välkkynyt. Mauri Liukkonen kirjoittaa myös tämän päivän Savon Sanomissa (18.8.2012) aiheesta, ja toteaa, että Sipilälle täytyy kuitenkin antaa aikaa. Vuonna 2008 Jutta Urpilaiselle naureskeltiin, mutta ei naureskella enää. Toivottavasti Sipilä alkaa pian ansaita kannuksiaan politiikankin saralla, ja mielellään positiivisemmissa merkeissä kuin eurokriisissä tarpova ja kuntia lahtaava Urpilainen.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Kalle Pahajoki

Itse olen bongannut Sipilältä varsin mielenkiintoisia kannanottoja:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-t...
http://www.suomenmaa.fi/etusivu/sipil%C3%A4_haluaa...

Sipilähän on niin sanotusti alan miehiä, joten tietää mistä puhuu, mutta väkisin tulee mieleen, onko Sipilä käynyt lunttamassa kuntavaaliteemojaan PS-nuorten periaateohjelmasta:
http://www.ps-nuoret.fi/media/ps-nuoret_periaateoh...

Käyttäjän juhopahajoki kuva
Juho Pahajoki

No, en tiedä miten korkealla tasolla politiikka toimii. Uskoisin, että keskustalla löytyy myös omaa näkemystä näihin asioihin. Voit silti olla oikeassa, mutta vaikka olisitkin, niin ideoilla ei tietenkään ole mitään tekijänoikeutta. Jos olette laittaneet hyvän ohjelman kasaan, niin eikös pitäisi olla iloinen, jos ne tavoitteet edistyvät, vaikka asialla olisikin kilpailija?

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

"No, kovin valoisalta ei näytä omassa puolueessani Keskustassakaan."
Ilmoitat olevasi sitoutumaton?

Käyttäjän juhopahajoki kuva
Juho Pahajoki

Hyvä huomio. Tilanne on muuttunut, päivitänpä sen tännekin.

Toimituksen poiminnat