Quo vadis, kunta-Suomi?

Rautalammin uuteen kunnanvaltuuston valittuna minulla oli ilo osallistua tänään luottamushenkilöiden koulutuukseen, jonka vetäjäksi oli saapunut professori Arto Haveri Tampereen yliopistolta. Koulutus on yksi kahdeksasta, joten luottamushenkilöiden koulutus on meillä otettu tosissaan. Se käsitteli kunnallishallinnon muuttuvaa roolia ja taustoitti hyvin tällä hetkellä vallan sekavaa tilannetta. 

Haveri on tutkinut kuntia ja kuntajohtamista Suomessa ja Euroopassa jo pitkään ja julkaissut useita tutkimuksia aiheesta. Kaveri tuntui tuntevan aiheensa, neljä tuntia meni pulpettia kuluttaessa nopeasti. Nostan tässä kirjoituksessa esille joitain asioita, jotka jäivät päällimmäisenä mieleen Haverin esitelmästä. Kaikki mitä sanon pohjaa Haverin esitelmään, tämä ei kuitenkaan ole täysin kattava referaatti ja virheet ovat omiani. 

Mielenkiintoista tilastotietoa oli mm. se, että kuntien osuus julkisista menoista on 80 %. Bruttokansantuotteesta n. viidennes menee kuntiin. Tämä johtuu puolestaan siitä, että Suomessa kuntien toimikenttä on lähes ennätyslaaja. Kuntien koko ei myöskään ole Suomessa erityisen pieni. Suomen reilu 5 miljoonaa ihmistä jakaantuu n. 330 kuntaan, kun Ranskan 65 miljoonaa ihmistä asuu yli 30 000 kunnassa. Kuntamäärässä asukasta kohden on siis kertaluokan ero. Toisaalta Ranska edustaakin Etelä-Eurooppalaista napoleonista perinnettä, jossa kuntamäärä on suuri, mutta kuntien tehtävät melko pieniä ja keskushallinto vahva. Lyhyesti summaten: Pohjois-Euroopassa kuntien rooli on suuri ja määrä pieni, Etelä-Euroopassa määrä suuri, tehtävät pienempiä. 

Monissa Euroopan maissa on käytössä useamman tason kuntia, joihin äänestetään edustajat. Haveri totesi uskovansa, että Suomessakin joudutaan menemään vastaavaan systeemiin; joko tällä hetkellä Keskustan ehdottamaan kunta-maakuntamallii tai tulevaisuudessa, jättikuntien osoittautuessa huonoiksi lähidemokratian kannalta, jonkinnäköisiin kunnanosavaltuustoihin. Käsitin, että Haverin mielestä toimivan kunnallisen lähidemokratian rikkominen olisi tyhmää, koska tämän hetkiset kokemukset erilaisista kunnanosavaltuustoista tai lautakunnista ovat huonoja. Ilman tuntuvaa budjettia ne ovat impotentteja keskustelukerhoja. 

Pakkona koettujen liitosten ja niiden tuoman tyytymättömyyden myötä vaarana olisi myös legitimiteetin häviäminen ja ennestään suurempi luottamuksen menetys valtiollisia instituutioita kohtaan. Suomen vahvuus on ollut ihmisten luottamus hallintoon. Suurkunnat veisivät kuntia entisestään kohti palveluntuottajan roolia yhteisöllisyyden ja demokratian kanavana toimisen kustannuksella. 

Haveri toi myös esille, että sadan pienimmän kunnan poistaminen toisi vain marginaalisia säästöjä, joitain satoja miljoonia. Kahdensadan pienimmän kunnan poistaminen säästäisi vain 3-4 %. Mullistavia säästöjä ei siis synny kunnantaloja lakkauttamalla, vaan suurkunnilla olisi roolina saneerata palvelut pois syrjäseuduilta.

Lopuksi Haveri kertoi tutkimastaan Kainuun maakuntamallin kokeilusta. Haverin tutkimustuloksista voi lukea lyhyesti esim. Kalevasta. Alunperin ilmeisesti Paavo Lipposen ajatuksista lähtenyt kokeilu säästi vuosina 2004-2008 tulkinnoista riippuen 60-100 miljoonaa maakuntamallin ansiosta, ilman merkittäviä keskittämisiä palveluissa. Säästöt syntyivät terveydenhuollon katselusta kokonaisuutena, investoinnit onnistuttiin hyödyntämään paremmin, vähennettiin laitoshoitoa ja avohoitoa lisättiin. Kritiikkiä malli kyllä on synnyttänyt, sitä löytää helposti googlettamalla. Tutkijoiden loppupäätelmä oli kuitenkin, että malli toi huomattavia säästöjä ja kuitenkin esimerkiksi  mielenterveys- ja perhepalveluissa palvelutaso parani paikoin. 

Haverin kuntakäsityksiä on esitelty paljon mediassa. Tässä yksi Ylen juttu asiasta. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

"Yksi kahdeksasta koulutustilaisuudesta Rautalammilla". Etkä edes yhtään häpeä tuota valtavaa kunnan rahojen tuhlausta. Kuntalaiset maksavat teidän kahvinne ja viinerinne vaikka hammasta purren.

Kepulaisen Haverin luentoa oli varmaankin mukava kuunnella. Mutta oliko hänellä ehdotusta Suomen kuntien lähes pystysuoran alamäen katkaisemmisesta? Tuskinpa.

Lisää rahaa paremmin voivista kunnista ja valtiolta kepulaisille kunnille. Tämä on hyvä vaatimus.

Tapio Neva

"Jos talonpojalla on rahaa, on sitä koko maailmalla."

- keskiaikainen saksalainen sanonta -

En nyt tiedä, miten raha menisi parempaan loveen, jos se annettaisiin suoraan sosialidemokraateille ja kokoomuslaisille hassattavaksi päällikkövirkoihin, kulttuuripalatseihin ja yleiseen rakennusalan korruptioon mustan aukon tapaan käyttäyviin keskuskaupunkeihin.

Keskuskaupunki ei voi olla vahva peruskunta, koska se on kaupunki - synnin pesä sekä Sodoma ja Gomorra.

Käyttäjän juhopahajoki kuva
Juho Pahajoki

En häpeä. Minusta on hyvin asiallista käyttää rahaa siihen, että ihmiset, jotka tekevät puoli ilmaiseksi kunnan eteen töitä ovat tehtäviensä tasalla ja ymmärtävät kokonaisuuksia, josta päättävät. Eteenpäin katsovat kunnat tekevät niin.

Meillä oli muuten joulutorttua, ei viineriä.

Sen olen tajunnut, että hallituksessa on väkeä, jonka mielestä pienten kuntien, kuten Rautalammin uhraaminen on oikeutettu vaihtokauppa oletettuun hyvään, jota kuntauudistuksesta syntyy. Jos uskoisin itse näin, niin en olisi kunnanvaltuutetuksi ryhtynyt.

Suomen kuntien "pystysuoraan alamäkeen" on olemassa monta vastausta. Minusta hallituksen resepti (mitä siitä tiedämme) on heittämässä vauvan kylpyveden mukana. Ehkäpä professori Haveriakaan ei voi velvoittaa yksin koko kuntakentän ongelmia ratkaisemaan.

Mitä voisi tehdä? Lakata leikkaamasta kunnilta samaan aikaan, kun määrätään tehtäviä. Vähentää verovähennyksiä, jotka leikkaavat kunnan efektiivisen veroasteen helposti yli viisikin prosenttiyksikköä pienemmäksi kuin nimellinen veroprosentti. Rakenneuudistukset voisivat ehkä auttaa, Haveri tuntui ajattelevan positiivisesti esimerkiksi maakuntamallista - ainakin tästä Lipposen Kainuun mallista.

Sinä kirjoitat paremmin voivista kunnista, kuten ne olisivat jotenkin itse paremminvointinsa ansainneet ja kepulaisista kunnista aivan kuin Keskusta olisi kunnat kurjistanut. Minun nähdäkseni fakta kuitenkin on, että kaupunkiseudut ovat hyötyneet valtavasti maaseudulta muuttavista nettomaksajista. On siis aivan oikein, eikä suinkaan moraalitonta iilimatoilua (kuten jotkut tuntuvat ajattelevan), että esimerkiksi valtionosuuksia maksetaan tietyillä kriteereillä enemmän näille "pahoinvoiville" kunnille.

PS. Jatkossa taidan poistaa kommenttisi tyyppiset vastaukset. En löydä siitä hyvällä tahdollakaan mitään todellisen keskustelun siementä, pikemminkin loukkauksia minua, Haveria ja kepulaisia kohtaan. Kiitos kuitenkin yrityksestä.

Tapio Neva

Suomessa käytetään miljoonia kasvattamaan uusia kunnavaltuutettuja, jotta eivät päättäisi aivan pöllöjä.

Yhdessä kunnassa kunnanjohtaja ja talouspäällikkö yrittivät lisäksi vielä sitoa valtuutetut kuntastrategiaan, mistä seurasi, että kunnanhallitusken varapuheenjohtaja kieltäytyi näyttävästi aivopesusta ja jäi pois, koska valtuustoseminaarissa huipennukseksi olisi ilmeisesti pakotettu valtuutetut sitoutumaan poliittiset oikeutensa unohtaen.

Tätä ei tietenkään vanha kunnallispelimies neljännessä sukupolvessa voinut hyväksyä.

Minusta olisi hyvä, jos opettajat ottaisivat selvää kunnastaan myös omatoimisesti kyetäkseen opettamaan yhteiskuntaoppia vaikka läpäisymenetelmällä aineessaan.

Yksi koulutoimenjohtaja tosin sanoi luokanopettajista ja aineenopettajista, että "osa opettajista on oppimiskykyisiä". Kun marmatettiin käytännöstä niin hän tarjoutui sivukoululle näyttämään mallia ja veti marmatusmaton pois marmattajien jalkojen alta saaden hiljaisen vihan osakseen. No yksi opettaja, hänen vaimonsa, potkaisi hänet ulos kodista, kun oli saanut aitaremontin loppuun.

Olisi hauska kirjoitta pedagogitarinoita, jollei kunnioittaisi suomalaista sivistystä niin laajasti tai olisi luterilaisen kunnioittava esivallalle.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Onnittelut valtuustopaikasta Antilta ja minulta! Panimme sen merkille heti: netitse oli helppo seurata vaalien tulosta. Toivottavasti kertoilet blogissa vaikutelmia aina kun ehdit.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Hyvä että Rautalampi kouluttaa uusia valtuutettujaan.

Tekstissä epäilin hiemän väitettä, että pienten kuntien lopettaminen toisi säästöjä. Perusteliko luennoitsija väitettä jotenkin? Ainakin meillä päin monet pienet kunnat ovat varsin tehokkaita. Niiden lopettaminen todennäköisemmin vain kasvattaisi menoja.

Yhteistyö on voimaa (joka näkyi ehkä Kajaanissa), muttta pakotettu keskitetty hallinto, jossa kunnilla ei ole enää valinnan mahdollisuutta, voi kääntää asian päälaelleen. Tuoreena esimerkkinä Pirkanmaalla ensihoidon (lain pakottama) keskittäminen sairaanhoitopiiriin, joka näyttäisi nostavan heti kulut pilviin (monile yli kaksinkertaisiksi).

Kannatan siis mallia, jossa pienetkin kunnat voivat säilyttää itsenäisytensä, ja valita palveluidensa toteuttamistavan ja yhteistyökumppaninsa vapaasti. Tällainen yhteistyö pitää päätöksentekovallan kunnilla itsellään, ja pitää palvelut siellä, sellaisina ja sen hintaisina, kuin kuntalaiset haluavat.

Toimituksen poiminnat