Euroopan paikallisen itsehallinon peruskirja: näkökulmia kuntauudistukseen

Rautalammin kunnan järjestämien mainioiden luottamushenkilökoulutusten kautta tutustuin Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjaan, jonka Suomi on allekirjoittanut 1991. Se sisältää kuntalakiuudistukseen ja sen ympärillä vellovaan keskusteluun liittyviä mielenkiintoisia velvoitteita. Esittelen tässä muutaman.

Mielestäni sopimus osoittaa mm. että

  • yhteistyö kuntien kesken tai kuntayhtymissä ei voi olla perustelu kuntaliitoksille
  • kuntauudistuksen toteutus on sopimuksen hengen vastainen
  • edes kunnan köyhyys tai valtionosuusriippuvuus ei välttämättä ole syy pakkoyhdistää kuntia

 

Julkisesta tehtävästä tulee yleensä huolehtia kansalaista lähin viranomainen (artikla 4, pykälä 3) - ns. subsidiariteettiperiaate. Kuitenkin paikallisviranomaisille taataan oikeus harjoittaa yhteistyötä ja muodostaa yhteenliittymiä. (artikla 10, pykälä 1). Laajakaan kuntayhteistyö, toisin sanoen "hallintohimmelit", ei siis voi olla peruste pakkoliitoksille.

Neljäs ja viides artikla käsittelevät kunnallisen hallinnon laajuutta ja aluerajoja. Niissä todetaan, että paikallisviranomaisia tulee kuulla hyvissä ajoin ja asianmukaisella tavalla niitä koskevassa suunnittelussa ja että rajoja ei saa muuttaa neuvottelematta. Kuntauudistusta on lähdetty ajamaan kuin käärmettä pyssyyn, kartat edellä, eikä sopimuksen henki asianmukaisesta kuulemisesta ole toteutunut. 

9 artikla toteaa viidennessä pykälässä, että taloudellisesti heikompien paikallisviranomaisten suojelu edellyttää tasoitusmenetelmää, joka mahdollistaa rahoituslähteiden ja kustannusten epätasaisen jakautumisen vaikutusten korjaamisen. ”Nämä menetelmät ja toimet eivät saa kaventaa paikallisviranomaisten harkintavaltaa, jota ne käyttävät toimivaltansa rajoissa.”

Jonkunnäköiset valtionosuudet eivät siis suinkaan ole maaseudun verenimentää, vaan perusoikeus, jolla taataan kaikkien kuntien kuntalaisten palvelut. Hallitus tietää tämän ja on siksi ajamassa laajoja liitoksia. Haluttujen suurkuntien valtuustot saisivat sitten tehdä likaisen työn ja poistaa palvelut näköalattomilta alueilta. 

(edit)

PS.  Ehkä tällä tahtoo sanoa vaikka sitä, että kun hallituksella on ainakin omasta mielestään 70-100 kunnan Suomelle rutkasti perusteita, niin miksi on lähdetty uhkailun, pakotuksen ja vastakkainasettelun tielle? Lienenkö vain naivi, kun pidän itsestään selvänä, että uhkailu ja pakotus eivät luo edellytyksiä hyvällä uudistukselle?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat