Vain työ voi nostaa meidät tästä liristä
Syyskuun lopussa Suomessa oli lähes 315 000 työtöntä työnhakijaa. Topias ja Jussi Pyykkönen esittävät syyskuun Tieto & trendit -lehdessä, että näistä vain 50 000 ei kuulu ns. rakenteellisen työttömyyden piiriin. Toisin sanoen vain he ovat ns. kitka- tai suhdannetyöttömiä ja työllistyisivät helposti noususuhdanteen sattuessa kohdalle. (Pyykkönen & Pyykkönen, Nousikausikaan ei ratkaisi rakennetyöllisyyttä, Tieto & trendit, syyskuu 2014, julkaisija Tilastokeskus).
Se jättää yli 250 000 rakennetyötöntä. Rakenteellisen työttömyyden taustalta Pyykköset esittävät kuusi selittävää tekijää[1]. Mitä enemmän tekijöitä yhdistyy yhdessä työttömässä, sitä hankalampi hänen on löytää töitä. Jos analyysi pitää paikkansa, ei edes nousukausi meitä pelasta työttömyydeltä, koska työttömien reservi ei kohtaa työelämän tarpeita.
Samassa lehdessä Pekka Lith kirjoitti artikkelissaan Uudet työnantajayritykset harvassa, että yritysten määrä on kasvanut Suomessa 60 000 vuodesta 1990, mutta henkilöstömäärä ei yhtään. Suuret yritykset ovat irtisanoneet ja meille on syntynyt valtava yhden hengen yritysten joukko. Työllisten määrä kasvaa Suomessa vain pienissä (alle 50 henkilöä) ja keskisuurissa (50-249 henkilö) yrityksissä.
Tarvitaan uudistuksia työelämässä, joka lähtee liikkeelle rakennetyöttömien työn tarpesta ja pk-sektorilla (ja muuallakin) olevasta työn tarpesta niin, että kaikki voittavat.
Opiskelijan on helppo sovittaa työnteko ja sosiaaliturva. Niin kauan kuin ei ylitä tulorajoja, voi tehdä huoletta työtä. Mikä tahansa, pienikin, työ täytyisi tehdä yhtä helpoksi ja kannattavaksi myös työttömälle. Myös työntekijään itseensä liittyvät rakenteelliset esteet tulee tunnistaa ja korjata.
Työnantajalle kynnys työllistää voi olla kova monista syistä. Työelämän uudistuksessa täytyy madaltaa huomattavasti työllistämisen kynnystä sekä nostaa työllistymisen vetovoimaa. Erityistä kannustusta ansaitsisi ehkä ensimmäisen työntekijän palkkaaminen.
Pekka Tiainen, valtiotieteiden tohtori työ- ja elinkeinoministeriössä väittää, että yhden normiduunarin työllistyminen n. 1700 e/kk palkalla säästäisi vajaat 18 000 euroa valtion rahaa. 100 000 työllistyminen säästäisi sitten lähemmäs 2 miljardia. 200 000 työllistyminen 3,5 miljardia. Siinä on myös yksinkertainen selitys sille, miksi Suomessa tarvitaan työelämän rakenneuudistus, ei pelkkää leikkausta leikkauksen perään.
Kerrataan. Ongelmiamme ovat siis:
-
työntekijäreservi ja työn tarjonta eivät kohtaa – rakennetyöttömyys on suurta
-
yritysten määrä kasvaa, mutta työllistettyjen määrä ei – työllistäminen on siis ongelmallista
Näiden ongelmien onnistuneesta ratkaisusta seuraa:
- Miljardien säästöt menoissa ja kasvu verotuloissa.
Siis: vain työelämän rakenteelliset uudistukset voivat nostaa meidät nykyisestä liristä.
[1] Rakenteellisen työttömyyden taustatekijöitä
-
Koulutustaso – kovin kilpailu perusasteen töistä, mitä paremmin koulutettu, sitä helpommin työlllistyy
-
Korkea ikä – “paluu työmarkkinoille hankaloituu iän myötä”
-
Pitkä työttömyys – mitä pitempi tauko, sitä hankalampi palata
-
Ei työhistoriaa – työhön pääseminen vaatii työkokemusta
-
Taantuva toimiala – ammattiala, jolta työt katoavat on este työllistymiselle
-
Taantuva asuinalue – työt keskittyvät
(osin mukaeltu Pyykkönen & Pyykkönen, Nousikausikaan ei ratkaisi rakennetyöllisyyttä, Tieto & trendit, syyskuu 2014, julkaisija Tilastokeskus)
Kun nyt yhden kerran näkisi realistisia ehdotuksia konkreettisista toimista joilla lisäarvoa tuottavaa työllisyyttä lisättäisiin ilman yhteiskunnan subventioita?
Ilmoita asiaton viesti
Ajattelin palata tähän aiheeseen myöhemmin. On selvää, että ei voida vain todeta yli 250 000 ihmiselle, että teistä ei ole ikinä mihinkään, roikkukaa työllisyyskortistossa. Siksi mielestäni valtio voi olla avittamassa lisäarvoa tuottavan työn syntymistä, niin kauan kuin nettohintalappu on valtiolle positiivinen.
Tosin esimerkiksi erilaisten työllistämisen esteiden poistaminen ei välttämättä maksaisi mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Työttömyys on Tiaisen mukaan tänä päivänä n. 15 % ja 450.000 vailla työtä olevaa. Tämän lisäksi löytynee toinen mokona vajaatyöllistettyjä, keikkatyöntekijöitä ja muissa epämääräisissä työsuhteissa olevia, jotka varsin mielusasti työllistyisivät pysyvimpiin työsuhteisiin.
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/tyottomyys+on+oi…
Ilmoita asiaton viesti
Vain työ, taloudellinen kasvu, korkea tuotanto/työllisyysaste ja kilpailukyky sekä yhteiskuntasopimus ja oikeasuuntaiset päätökset ja niiden oikea toteuttaminen voivat nostaa Suomen lamasuosta jaloilleen.
Bluffipuheet eivä enää lämmitä eikä saavuta uskottavuutta. On tekojen aika.
On myös poliittisen muutoksen ja kansallisen yhteisvastuun aika.
Koko Suomi talkoisiin paremman elämän puolesta!
Ilmoita asiaton viesti